Oma ajossa oli ongelmia ekasta kierroksesta asti. Ensimmäiset 50km maha oli sekaisin. Tämän lisäksi onnistuin lyömään jalkani vaihtajan vipuun, tuloksena puujalka jolla en voinut ajaa putkelta.
Fiilistä ei meinannut oikein olla ekalla kierroksella, mutta koitin puristaa sen mitä irti sain.
 |
| Ekan kierroksen taistelut käynnissä. Kuva: Kosti Koistinen |
Ajoin kärjessä mummonmäen ja pääsin Kinahmi 1:lle kolmantena Mikon ja Villen perään. Mäessä saimme tiputettua muut kuskit perästä. Tämän jälkeen ajoimme sulassa sovussa aina Tuulivaaran nousuun asti. Mikko lähti pitämään vauhtia ja minä koitin seurata, ensin tippui Ville ja sitten minä. Joten saimme ajaa loppumatkan erikseen.
Ennen El Grandea kuulin, että Ville saa minut uudestaan kiinni. Ajattelin etten voi asialle mitään, mutta El Grandella yritän tiputtaa hänet uudestaan.
Ville saikin minut kiinni ja ehti todeta, että oli saanut lisää virtaa huollosta saamallaan Cokiksella. En viittinyt tässä vaiheessa Villelle paljastaa, että itselläni oli jo juomat kokonaan loppu :)
El Grande alkoi ja päätin koittaa tiputtaa Villeä kuivin suin. Mäen päällä en uskaltanut vielä taakse katsoa, vaan jatkoin tykitystä tyhjillä jaloilla alamäkeen asti. Puolessa välissä alamäkeä huomasin, ettei takaa enää ketään tullut ja tajusin sijoittuvani viidenneksi. Se olikin tämän vuoden Tahkon tavoite.
Maalissa fiilis oli uskomaton, koska koko matkan oli joutunut taistelemaan milloin mahan, puujalan tai kramppien kanssa. En ollut kuitenkaan luovuttanut missään vaiheessa. En selitä että olisin päässyt vielä kovempaa ilman ongelmia, mutta sen uskallan sanoa että matkan teko olisi voinut olla hivenen helpompaa.
 |
| Onnellinen painepesurin omistaja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti