Tänä vuonna halusin välttää turhan stressaamisen jokaisesta minuutista ja vain nauttia tapahtumasta ja reitistä. Joten päätin osallistua hieman pidemmälle matkalle 120km. Päätös olikin hyvä, sillä huomasin edellisellä viikolla odottavani todella kovaa matkaan pääsyä. Aiempina vuosina tunnelmat on ollut jännityksen vuoksi päin vastaiset.
Ajattelin ottaa ensimäisen kierroksen todella rauhallisesti välttäen turhia happoja ja yli lyöntejä. Jouduinkin taistelemaan kilpailuviettiäni vastaan alun hiekkatieosuuksilla, nähdessäni kärjen karkaavan. Maltillisen alun jälkeen päädyinkin taluttelemaan ruuhkassa ensimmäisen Kinahmin. Myös Kinahmin jälkeiset polut sai ottaa todella rauhallisesti letkassa. Saavuin 30 km väliaikapaikkaan sijalla 15.
Toiselle Kinahmille nousevalla polulla voi ajaa useampi kaveri rinnakkain, joten tässä vaiheessa laitoin ensimmäisen kerran vilkun päälle. Kinahmien jälkeen alkaa yleensä ruuhkat olemaan ohi ja saa keskittyä vain omaan ajoon. Jatkoinkin matkaa reipasta vauhtia keskittyen koko ajan, että jaksan myös seuraavan kierroksen. Onnekseni huomasin, että muita 120 km ajajia alkoi tulemaan selkä edellä vastaan. Varsinkin nousuosuuksilla sain nostettua sijoituksia. Ensimmäisen kierroksen viimeisessä nousussa El Grandessa taisin ohittaa kolme omaa sarjalaista. Mutta koska olin yksi harvoista kahden kierroksen kavereista joka ajoi jäykkäperäisellä, sainkin usein antaa tasoitusta alamäissä. Viimeisessä laskussa juuri ohittamini Lauri Siukola tulikin lentäen ohi. Ensimmäisen kierroksen jälkeen olin kuitenkin jo sijalla 8.
Toiselle kierokselle lähteässä vaihdoin uudet juomapullot ja geelit mukaan. Tein sen hieman nopeampaa, kuin Kalle Kauppinen ja Lauri Siukola, joten lähdin toiselle kierrokselle sijalla 6. Huomasin kuitenkin, että takaa tullaan vääjämättä kiinni, joten päätin jatkaa matkaa kolmestaan. Ajeltiinkin tällä porukalla ensimmäiselle Kinahmille asti. Ajoin Kinahmin päälle keulilla ja huomasin huipulla, että takanatulijoita ei näkynyt. Mutta jälleen alamäen poluissa alkoi takaa kuulumaan tuttua kolinaa ja porukka oli taas kassassa.
Eskolanmäen huoltopaikalla jouduin hakemaan uuden juomapullon huollosta ja Kalle ja Lauri pääsi karkuun. Kaverit meni vuorovedolla pitkällä takasuoralla, enkä saanut heitä kiinni ennen Kinahmi 2:sen polkuja. Kaiken lisäksi reidet alkoi antamaan viestiä, ettei krampit olisi enää kaukana. Onnistuin myös tiputtamaan ketjut, vaikkei sen pitäisi olla mahdollista XX1-osasarjalla :) Tässä vaiheessa ajatelinkin jo, että 6-sija tais mennä. Päätin kuitenkin ottaa orastavasta krampista huolimatta riskin ja ajaa Kinahmi 2:sen päälle. Hetken päästä taas huomasin tutut kaverit edessä ja krampitkin olivat kadonneet Taivaan rappujen talutuksessa. Kaverit veti Kinahmi 2:sen polut reipasta vauhtia täysjoustoillaan, mutta onneksi minulla ei ollut vaikeuksia seurata. Polkujen jälkeen siirryinkin taas sijalle 6 vetohommiin. Jossain vaiheessa huomasin, ettei Kalle ollutkaan enää perässä, joten viimeiset 20 km ajoimme Laurin kanssa kahden. Tässä kohtaa Laurin seurakaveri Jerry Oksman olit auttamassa meitä juomahuollossa ja erittäin isokiitos siitä! Jos olisin joutunut vielä pysähtymään, tuskin olisin enää saanut Lauria kiinni.
Tiesin Laurin olevan loppulaskussa merkittävästi nopeampi, joten yritin ajaa lopun nousut reippaalla vauhdilla, jotta saisin riittävästi eroa. Sainkin vähän eroa muutamassa nousussa, mutta nopeasti Lauri laski eron kiinni. El Grande nousi vielä hyvissä voimin, mutta Lauri roikkui sitkeästi perässä. Joten homma oli taputeltu ennen loppulaskua. Lauri ohitti minut heti ja eroa maalissa oli jo 30 sekunttia.
Fiilis oli kuitenkin maalissa erittäin hyvä. Kisa oli mennyt paremmin kuin odotin ja jaksoin toisen kierroksen todella hyvin. Eka kierros meni aikaan 2:59 ja toinen vain 10min hitaammin. Sille ei voi mitään, jos toinen parempi alamäissä, eikä itse pysty tekemään ratkaisua ennen niitä.
Ensi vuodeksi opin sen etten enää aja kahta kierrosta jäykkäperäisellä. Ekalla kierroksella jaksoi vielä taistella jäykkiksellä täysjoustoja vastaan polkuosuuksilla, mutta toiselle kierroksella alkoi polut olemaan jo yhtä tuskaa.
 |
| Taistelupari Lauri Siukola ja Arto Tikkala maalissa. Kuvaaja: Jeremias Holmberg |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti